Kompostointi
Kotitalousjätteestä noin kolmasosa on biojätettä, joka kannattaa kompostoida, ettei se turhaan kasvata sekajätteen määrää. Myös puutarhanhoidon ohessa kertyy runsain mitoin niin risua kuin muutakin kasvijätettä, jonka voit kompostoimalla muuttaa hyötykäytettävään muotoon. Kompostointi vaatii vähän harjoittelua ja hieman uutteruutta, mutta palkinnoksi saat puhdasta ja ravinnerikasta multaa.
- Lämpöeristetyn kompostorin, johon haittaeläimet eivät pääse käsiksi.
- Kehikko- tai kasakompostin puutarhajätteelle.
- Seosainetta, joka voi olla esimerkiksi kariketta, kuivaa haravointijätettä tai risuhaketta
- Kompostimöyhentimen, esimerkiksi talikon.
Lämpömittari ja kompostiherätteet ovat hyödyksi, mutta eivät välttämättömiä.
Lämpökompostorille kannattaa valita paikka, johon sinun on talvellakin helppo viedä biojätettä. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi jätekatokset ja varastot.
Puutarhajätekomposti kannattaa sijoittaa lähelle sitä paikkaa, missä sen tuottamaa multaa on tarkoitus hyödyntää.
Kompostoria ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäs kaivoa eikä 5 metriä lähemmäs naapuritontin rajaa ilman naapurin suostumusta.
Kompostori täytyy sijoittaa myös niin, ettei siitä ole haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Kuinka kompostointi tapahtuu?
Lajittele elintarvikejäte keittiössä omaan astiaansa. Vie biojätteet kompostoriin ja peitä ne seosaineella. Seosaine parantaa kompostorin ilmavuutta, vähentää hajua ja nopeuttaa hajoamista.
Tarkkaile kompostoitumista ja hoida tarvittaessa. Kompostoituminen alkaa, kun biojätettä on kompostorissa noin 30-50 litraa. Herätteen lisääminen voi nopeuttaa kompostoitumista etenkin kompostoinnin alkuvaiheessa.
Tyhjennä täysi kompostori. Poista vain alimmainen maatunut kerros, jossa ei enää erotu biojätteitä.
Kompostori on hyvä tyhjentää ainakin syksyllä ennen pakkasia.
Vinkkejä:
- Lisää seosaine biojätteen sekaan jo talvella, jolloin kompostoituminen keväällä käynnistyy helpommin.
- Jos kompostin pinnalle ilmestyy keväällä valkoisia kärpäsentoukkia, saat ne häviämään, kun käännät toukkia sisältävän osan kompostin kuumimpaan sisäosaan.
- Jos komposti ei lämpene mutta haisee, sekoita kompostia huolellisesti ja lisää seosainetta.
- Jos komposti ei lämpene eikä haisekaan, kastele lämpimällä vedellä ja lisää kompostiherätettä.
Puutarhajätteen kompostointiin riittää yksinkertainen kehikko- tai kasakomposti, jolle kannattaa etsiä tontilta suojainen ja varjoisa paikka.
Aloita kompostin kokoaminen laittamalla sen pohjalle haketta, silputtuja oksia tai pieniä risuja, joilla varmistat, että lahoamiselle välttämätön ilma kiertää kompostin sisällä.
Seuraa maatumista kesän aikana. Jos komposti ei lämpene keskiosastaan, syynä on yleensä kuivuus.
Kun komposti on lämpenemisen jälkeen jäähtynyt, se käännetään.
Komposti käännetään kesän aikana yleensä 1-3 kertaa:
- keväällä sulamisen jälkeen
- kesällä, jos hajoaminen on hidastunut ja komposti on jäähtynyt
- ja kolmannen kerran syksyllä.
Puutarhajätekomposti on valmista, kun se näyttää mullalta.
Kompostorista poistettu multa ei aina ole valmista puutarhaan. Silloin mullan voi jälkikompostoida kompostikehikossa tai kasakompostissa.
Mitä kompostiin voi laittaa?
Kompostiin soveltuvia biojätteitä ovat:
- ruuantähteet
- hedelmien ja vihannesten kuoret
- kahvinpurut, teenpurut ja suodatinpussit
- kalanruodot, luut, munankuoret
- talouspaperi, lautasliinat, kananmunakennot
- kissanhiekka ja lemmikkisi häkin siivousjätteet
- kukkamulta, kasvijätteet sekä silputtuina oksat ja risut
Kompostiin eivät kuulu:
- muovi, lasi ja metalli
- vaipat
- imurin pölypussit
- tupakantumpit
- nestetölkkipakkaukset
- tekstiilit, kumi ja nahka
- kalkki ja tuhka
- suuret määrät paperia
Komposteja on monenlaisia
Kompostointiin on tarjolla monenlaisia ratkaisuja. Alla yleisesti käytettyjä kompostityyppejä.
Yksinkertaisin tapa kompostoida on rakentaa kasakomposti.
Aloita kompostin tekeminen pohjustamalla sen alusta karkealla jätteellä, esimerkiksi silputuilla risuilla. Alustan tulee olla ilmava, jotta komposti saa riittävästi lahoamiseen tarvittavaa happea.
Kompostia rakennetaan kerroksittain kasaamalla vuoron perään karkeaa ja hienoa jätettä. Hienoa jätettä ovat vihreä tai kuivunut kasvijäte, karkeaa jätettä puolestaan risuhake ja karike. Kerrosten väliin voit lisätä multaa tai vanhempaa kompostia.
Rikkaruohot tulee laittaa kompostin keskelle, jotta lämpötila on tarpeeksi korkea hävittääkseen siementen itämiskyvyn.
Kun komposti on haluamasi korkuinen, peitä se esimerkiksi oljella, turpeella tai kerroksella puunlehtiä. Näin uloin kerros suojaa kompostia sateelta ja pitää lämmön mukavasti sisällä.
Jäätyminen ei haittaa kompostia, sillä lahoaminen jatkuu taas keväällä kompostin sulamisen jälkeen.
Komposti on valmista multaa noin 2 vuodessa.
Kehikossa lämpö ja kosteus säilyvät paremmin kuin pelkässä kasassa, jolloin puutarhajätteen hajoaminenkin on nopeampaa.
Edullinen kehikkokomposti syntyy rautakaupan myymästä aitaverkosta ja muutamasta maahan isketystä tolpasta. Neljästä metristä verkkoa ympyrän muotoon taivutettuna saat aikaan sopivan kokoisen kehikon.
Peitä kehikko laudoilla, vaneri- tai metallilevyllä tai muovilla ja tee peitteeseen reikiä. Sateisena kesänä peite estää kompostin vettymisen ja poudalla se vähentää kuivumista. Myös vanhoista räsymatoista saa hyvän peiton.
Kehikkokomposteja kannattaa tehdä kaksi: toisessa on jo valmiiksi muhinutta kompostia, ja toista täytät uudella puutarhajätteellä.
Talousjätteitä varten tarvitset lämpökompostorin, sillä talousjätettä syntyy muulloinkin kuin kesällä.
Jotta kompostointi onnistuu myös talvella, täytyy lämpöeristeen olla paksuudeltaan vähintään 5 cm. Myös kannen pitää olla hyvin eristetty.
Voit ostaa kotitalousjätteille tarkoitetun kompostorin valmiina tai valmistaa sen itse vaikka vanhasta pakastimesta!
Muita kompostityyppejä ovat mm. matokompostori, jossa madot syövät biojätettä ja tuottavat siitä multaa sekä jälkikomposti, jota tarvitaan jos puutarha- ja lämpökompostoreiden tuotos on liian raakaa käytettäväksi.