Vuoden 2024 palkitut
Vuoden 2024 palkitut
Vuoden 2024 Napero-Finlandian voitti Saara Lainesalo Hämeenlinnasta tarinallaan Shiterat. Katso kaikki vuoden 2024 palkitut ja kunniamaininnan saaneet sadut.
1. Aapeli Pieviläinen, Muhos: Avaruusseikkailija
Tarinan avaruussankari vierailee aurinkokunnan jokaisella planeetalla, voittaa matkalla kohtaamansa koettelemukset ja ennättää lopulta parahiksi pelastamaan maapallon apunaan vanha kalastaja. Omaperäisessä tarinassa on huumoria, kutkuttavaa jännitystä, ronskiakin seikkailua ja mikä tärkeintä, ystävyyttä. Kielellisesti ja tarinallisesti ehyt kokonaisuus. Kirjoittaja on selkeästi perehtynyt avaruuskirjallisuuteen sekä seikkailutarinoihin. Vaikka satu onkin pitkähkö, juttu pysyy koossa.
2. Maria Sobocinski, Oulu: Taiottu koulu
Pieni ja näppärä satu, jossa lapset puhuvat murteella, vaikka osa tekstistä on kirjakieltä. Johdonmukainen, mutta mukavasti yllättävä. Ideana on erilaisuuden ymmärtäminen ja aito hyväksyminen. Opetus ei saarnaa, mutta tulee dialogissa esiin hienovaraisesti. Tätä kertomusta olisi mielellään lukenut pidempäänkin.
3. Kauko Lindfors, Porvoo: Vesiputki
Veikeä ja riemastuttava, vähän absurdikin veijarisatu vesiputkesta joka päätti lähteä putkien maahan. Kekseliäs ja taatusti omaperäinen. Vaikka satu ei olekaan kovin laaja, juoni yllättää kerran toisensa jälkeen ja kirjoittaja paljastuu todelliseksi sana- ja mielikuvitustaituriksi. Sadun loppu tuntuu ensilukemalta vähän irralliselta – mutta sekin kuvaa kirjoittajan kypsyyttä ja itseluottamusta.
Kunniamaininnat
Aura Hämäläinen, Saarijärvi: Toinen ulottuvuus
Perinteisen ja modernin portaalisadun yhdistelmä: kypsä, taitava ja hyvin kirjoitettu kekseliäs tarina. Satu ja todellisuus sekoittuvat mukavasti keskenään. Aikuislukijalle juonenkäänteet ovat nautittavia, pienemmät lapset eivät kuitenkaan pysyne käänteissä kovin helposti mukana. Loppu saa kyllä hymyn lukijan huulille.
Edla Timonen, Oulu: Maailman surkein velho
Erittäin näppärä, ehyt, kaunis ja söpö ja sydämellinen satu, josta lukija saa hyvän mielen. Tarina on myös opettava, mikä panee niin lapsen kuin aikuislukijankin ajattelemaan. Hieno pieni juttu, yksinkertainen perinteinen satu!
Anna Ranta, Espoo: Mian mahtava päivä
Hauska, ihan pienillekin lapsille ymmärrettävä ja varsin perinteinen satu, jossa on sopivasti taikuutta, ystävyyttä, seikkailua. Soljuva ja johdonmukainen tarina, mahtavia sananvalintoja ja mielikuvitusta.
Iida Lehmus, Helsinki: Puolikissat
Varsin johdonmukainen pitkä satumainen seikkailukertomus, erinomaista tekstiä ja juonen johdattelua sujuvasti eteenpäin. Tarina on oma, vaikka Soturikissat-sarja onkin mitä ilmeisimmin ollut innoittajana. Yksityiskohtien runsaus ja ehkä hieman laimeahko loppu häiritsee, mutta tähän tarinaan ne toisaalta sopivat.
1. ja vuoden 2024 Napero-Finlandian voittaja Saara Lainesalo, Hämeenlinna: Shiterat
Upea tarina, joka jättää lukijan pitkäksi aikaa miettimään kaiken tarkoitusta tai tarkoituksettomuutta. Muutamilla sivuilla kirjoittaja luo uuden kylmän ja yksinäisen todellisuuden, juurettomuuden ja myös selittämättömän kaipuun. Jo tekstin nimi – shit, era – viittaa hyödyttömään aikaan ja turhaan ”hällä väliä”-sakkiiin, joihin kirjoittaja kuitenkin saa lukijansa samaistumaan ensimmäisiltä riveiltä alkaen. Dialogi, tapahtumien kuvaus, juoni, luotu mystinen tunnelma, lumoava kielenkäyttö pysyvät koko ajan tasapainossa ja myös loppu on pitkittymättömyydessään tehokas. – Erittäin kypsä teksti, joka hipoo sadun rajoja ja lipsahtaa ehkä jo fantasianovellin puolelle. Pienelle lukijalle tarina voi olla vaikeasti ymmärrettävä, niin monitulkintainen ja monikerroksinen se on, mutta vähänkin isomman lukijan teksti imee mukaansa.
2. Eeva Rider, Helsinki: Kirjatoukan salainen tehtävä
Omaperäinen ja hurmaava dekkarisatu, jonka kieli on hyvää ja tarina sujuva. Tarina sisältää runsaasti huvittavia yksityiskohtia. Hahmot on kuvattu sympaattisesti, ja toisilleen aluksi tuntemattomat kirjatoukka ja kirjastonhoitaja onnistuvat yhteistyöllään kukistamaan roistot. Perinteiseen rakenteeseen nojaava satu kuvaa kirjojen maailmaa raikkaasta näkökulmasta, ja näyttää että kirjoihinkin voi liittyä ahneutta ja rikollisuutta.
3. Saimi Hyvärinen, Kontiolahti (Kulho): Prinsessa ja raivostuttavat hiukset
Upea ja poikkeuksellinen satu kuningattaresta ja tyttärestä, jotka saavat hienosti oivalletun opetuksen hiusongelmasta ja yleensä kauneuskäsityksistä. Ainutlaatuinen hyvin kirjoitettu omaperäinen, humoristinen ja tyylipuhdas satu, joka vetoaa varmasti lapsiin.
Kunniamaininnat
Vuokko Jussila, Espoo: Tarina saunatontusta
Kiehtova ja ikäisekseen kypsyyttä osoittava kertomus saunatontusta tempaa lukijan mukaan alusta asti ja saa hymyilemään ilahduttavalla arkisen taikuuden kuvauksella. Kerronnallinen tyylitaituri vie lukijan mökkimaisemaan napakan sujuvasti. Sadussa erityisen mieleenpainuvaa on kielen poljento ja rytmi, jotka osoittavat kirjoittajan kerronnan lahjakkuutta. Kirjoittaja oli lähettänyt kilpailuumme myös toisen hyvän sadun.
Katri Huttunen, Espoo: Ruusuprinsessa
Kaunis perinteinen topeliaaninen seikkailusatu. Sadussa on upeita luontokuvauksia, joita nykyajan ”nopeassa” tekstissä näkee harvemmin. Hienosti kirjoitettu satu on pienillekin lapsille sopiva, joskin ehkä vähän raskaslukuinen: juonen käänteitä on aika runsaasti. Sadun alkuosa antaa odottaa paljon, mutta loppu ei yllä ihan samalle tasolle.
Sampo Leislahti, Helsinki: Mutteri-Matin unelma
Hulvattoman hauskaan, omaleimaiseen ja erinomaisesti kirjoitettuun tarinaan on saatu vauhtia ja yllättäviä juonen käänteitä alusta loppuun. Johdonmukaisuus ja helppolukuisuus ovat myös tämän tarinan ansioita. Kirjoittaja on osaava, mielikuvitusrikas ja lahjakas kynänkäyttäjä. Kuitenkin varsinaiset sadun elementit ovat tässä tarinassa niukanpuoleisia, mutta muuten mainio tarina!
Martta Protassova, Helsinki: Kovia kokenut roska
Satu liikkuu onnistuneesti useammalla aikatasolla ja päähenkilöiden kesken. Todella hyvin kirjoitettu, juoni pysyy koossa luontevasti alusta loppuun. Kieli on rikasta ja kerronta sujuvaa ja hauskaa. Tämä satu on yhteiskunnallisesti kantaa ottavista saduista vuoden ehdotonta parhaimmistoa. Hauska kertomus roskaamisesta ja kierrättämisestä.
Aaro Tuhkanen, Lohja: Tarinoiden maailma
Tarina, joka vie sankarit seikkailemaan vanhojen tuttujen satujen maailmoihin. Lämminhenkinen, verkkainen, sopivasti piilohuumoria sisältävä satu, ääneen luettuna erinomainen myös pienille lapsille. Tuo mukavasti esiin lukemisen tärkeyttä, jota tämän vuoden saduissa ei ollut yhtä paljon kuin joinakin vuosina. Kirjoittaja on lähettänyt kolme muutakin satua, jotka osoittavat kirjoittajan lahjakkuutta.
1. Sivi Kauhanen, Helsinki: Syksy, jona kaikki muuttui
Sadun omaperäinen ja loistava idea on katsella saman lapsen elämää kahtena eri aikana – ja niin että nämä eri-ikäiset kohtaavat. Idea on toteutettu erittäin onnistuneesti ja nerokkaasti: satu on helposti seurattava ja johdonmukainen ja tarina soljuu lahjakkaan kirjoittajan kynästä koko ajan luontevasti, kuin itsestään. Tekstin puhekielisyys voi joskus häiritä, mutta tässä kertomuksessa se toimii ja tuo tarinan lähemmäs pieniäkin lapsia. Kertomuksen sanoma on koskettava ja toiveikas. Mukana tarinassa on sopivasti sadun elementtejä ja hiukan avoimeksi jäävä loppukin on omalla tavallaan satumainen.
2. Sylvia Kainulainen, Kivijärvi: Syksyn salaisuus
Hienosti kehitelty satu vuodenajoista. Jopa sadun loppu on onnistunut, vaikka satua lukiessa miettiikin, miten tällainen satu voisi päättyä. Klassinen perinteinen satu, jossa kuitenkin myös moderneja elementtejä. Ehjä juoni on helposti seurattava, ja taitava kirjoittaja on onnistunut punomaan mukaan sopivaa jännitettä. Kieli on rikasta ja vivahteikasta. Pienillekin lapsille erinomainen satu, ja toimii luettuna mainiosti
3. Riia Koskela, Helsinki: Lopulta kaikki unohtuu
Kirjoittaja ansaitsee kolmannen palkinnon loistavalla kirjoituksellaan, joka ei ole oikeastaan satu. ”Lopulta kaikki unohtuu” on koskettava kertomus. Se on ehkä aiheeltaan, kieleltään ja toteutukseltaan tämänvuotisen kilpailumme parhain teksti, mutta ei satu. Kirjoittaja paneutuu koskettavalla tavalla muistisairaan vanhuksen ajatuksiin ja elämään. Niin päätuomarit kuin esiraati suosittelevat lämpimästi kirjoittajaa jatkamaan kirjoittamista ja osallistumaan esimerkiksi novellikilpailuihin.
Kunniamaininnat
Pihla Huovinen, Oulu: Ikimuistoinen matka
Sääntöihimme nähden satu on ylipitkä, mutta hienosti kirjoitettu. Tarina sisältää perinteistä etsintä ja sopivasti satuolentoja, peikkoja ja haltijoita. Pitkä satu pysyy hyvin koossa ja mukana on runsaasti taitavaa ja rikasta luontokuvausta. Todellisuus ja fantasiamaailma nivoutuvat luontevasti yhteen. Satu sopii hienosti myös pienille lapsille. Tarina antaa vaikutelman, että se olisi osa laajempaa kokonaisuutta, mutta tässä tekstissä kokoava loppu on kuitenkin erittäin onnistunut.
Palkinnoilta satu putoaa pituutensa vuoksi, mutta on erinomaisen hyvää tekstiä. Kirjoittaja on lahjakas ja osaava ja kannustamme jatkamaan kirjoittamisen parissa.
Saima Soini, Eura (Panelia): Unien maa
Upea ja kaunis, koskettavakin satu unista, painajaisesta ja unien kuningattaresta. Satu on ehkä koko kilpailumme perinteisin satu, mutta omaperäisellä tavalla kuitenkin ihan uusi näkökulma unien maailmaan. Satu tempaa mukaansa, vetoaa erinomaisesti myös lapsiin: kukaan ei pidä painajaisista vaan kaikki haluavat nähdä hyviä unia. Kirjoittaja osaa rakentaa jännitystä, joka kantaa sadun loppuun asti.
Touko Kemppinen, Helsinki: Maailman modernein satu
Erittäin omaperäinen ja rohkea tarina lahjakkaalta tarinankertojalta. Etenee sujuvasti ja nappaa lukijan huomion. Satu yhdistelee erilaisia kirjallisuuden lajeja suorastaan nerokkaasti, ja aikuislukija nauttii jokaisesta rivistä. Lapsi taas huvittuu eräänlaisesta poukkoilusta eikä ehkä pysy mukana tarinan ideassa.
Kirjoittaja on lähettänyt kilpailuumme kaksi muutakin satua. Kaikista näistä tulee esiin kirjoittajan rikas mielikuvitus ja tarinankertojan lahja. Tämänvuotisen kilpailun taso erityisesti tässä sarjassa on niin huikea, että nämäkin tarinat jäävät palkintosijojen ulkopuolelle.
Aurora Torp, Helsinki: Mei ja soittorasia
Hieno ja tunteikas, hyvin kirjoitettu satu. Tarinassa satua ei ole kovin paljon mutta on kuitenkin keiju ja keskeltä kaupunkia löytyvä uusi maailma. Satu on lämminhenkinen, perinteinen satu onnellisine loppuineen. Mitään erityisen omaperäistä tarinassa ei ole, mutta sujuvasti etenevä juoni, kaunis kieli ja erityisen onnistunut tunnelmien ja tunteiden kuvaus ansaitsee kunniamaininnan.